Aistit / coming to our senses

Esittely

AISTIT / coming to our senses johdattaa aistituntemuksiin ja ruumiilliseen empatiaan – Nykytaidehanke tulee porrastetusti esille viiteen Euroopan kaupunkiin vuosina 2021–22.

Neljä suomalaista kulttuuri-instituuttia (Suomen Saksan-instituutti, Benelux-instituutti, Suomen Ranskan instituutti sekä Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti) kutsuivat kuvataiteilija Hans Rosenströmin ja kuraattori, koreografi Satu Herralan tutkimaan aisteja ja niiden fyysisiä, poliittisia ja teknologisia ulottuvuuksia tämän päivän yhteiskunnassa. A I S T I T / coming to our senses saattaa yhteen kuva- ja esitystaiteilijoita eri taustoista ja paikoista ja tuo esiin maailman, joka on hauras, yhteennivoutunut ja täynnä nyansseja.

A I S T I T / coming to our senses järjestetään porrastetusti Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa, Helsingissä ja Gentissä alkaen keväällä 2021 ja jatkuen vuoden 2022 puoleen väliin. Ohjelmakokonaisuus ottaa lähtökohdakseen aistien monimuotoisuuden ja herättää kysymyksiä siitä, miten aistit muovaavat meitä ihmisinä. Jokaisessa kohteessa esitellään sekä uusia tilausteoksia että olemassa olevia teoksia taiteilijoilta, joiden työskentely pohjautuu vahvasti aistihavaintoihin ja jotka kutsuvat tiedostavaan suhteeseen ympäröivän maailman kanssa. Kuhunkin esityspaikkaan koostetaan monipuolinen tapahtumakokonaisuus, joka koostuu esimerkiksi näyttelyistä, julkisista taideteoksista, esitystaiteesta, elokuvanäytöksistä sekä katalogijulkaisusta, yhteistyössä paikallisten instituutioiden ja festivaalien kanssa. Turvavälien ja erilaisten pandemiatilanteesta johtuvien rajoitusten jatkuessa kaikissa näyttelyissä, mukaan lukien julkisissa tiloissa tapahtuvissa kokonaisuuksissa, noudatetaan aina paikallisen viranomaisen suosituksia, joiden avulla taataan turvallinen ja intiimi taidekokemus.

Ensimmäinen osio A I S T I T / coming to our senses -kokonaisuudesta avautuu 19.5. Ranskassa kahdella näyttelyllä. Ensimmäinen näistä, When our eyes touch, järjestetään intiimissä Alvar ja Elissa Aallon suunnittelemassa Maison Louis Carré -asuintalossa, joka toimii nykyään museona. Se sijaitsee Bazoches-sur-Guyonnen kylässä, noin 40 kilometriä lounaaseen Pariisista 22. toukokuuta. Näyttely jatkuu 1.8. asti ja mukana ovat seuraavat taiteilijat: Etel Adnan, Axel Antas, Simone Fattal, Terike Haapoja, Anna Maria Häkkinen, Kapwani Kiwanga, Laurent Millet, Maija Mustonen, Laure Prouvost ja Hans Rosenström.

Samaan aikaan Maison Louis Carrén kanssa avautuu näyttely Suomen Ranskan instituutin galleriatilassa. 19.6.-1.8.2021 nähtävässä näyttelyssä ovat mukana Axel Antas ja Laurent Millet. Dafna Maimonin uusi tilausteos, Leaky Teeth, on koettavissa instituutin isossa salissa heinäkuussa 2021.

Pariisin jälkeen A I S T I T / coming to our senses jatkuu Lontoossa Weaving, yearning -nimisellä kokonaisuudella. Kalle Nion ja Hans Rosenströmin uusi tilausteos tapahtuu julkisessa tilassa, vilkkaalla Kings Crossin alueella 13.5.-22.6.2021.

Näyttely Resonant bodies avautuu Berliinin KINDL-nykytaidekeskuksessa 23. toukokuuta. Kokonaisuudessa on esillä teoksia Dominique Knowlesilta, Kati Rooverilta ja Christine Sun Kimiltä sekä uusi tilausteos Terike Haapojalta.

Nykytaidekokonaisuuden neljäs osuus, Coming to our senses, tapahtuu Helsingissä 19.8.-5.9.2021 osana Helsingin juhlaviikkoja. Mukana on kaikki nykytaideohjelman komissioidut uudet teokset sekä Taidehalliin kuratoitu ryhmänäyttely. Kolmiosainen näyttely sisältää ryhmänäyttelyn Taidehallissa Helsingissä, Hans Rosenströmin ja Kalle Nion julkisen ääni-installaation Taidehallin ja Temppeliaukion ympäristössä sekä Kid Kokon esitykset kulttuurikeskus Stoassa.

Viimeinen osio A I S T I T / coming to our senses -ohjelmakokonaisuudesta koetaan Gentissä Voo?uit-taidekeskuksessa vuoden 2022 alussa Kid Kokon tilausteoksella Katoaminen – passio.

Kuraattoreilta

HANS ROSENSTRÖM

Kun Suomen kulttuuri-instituuttien johtajat kutsuivat minut tutkimaan aistien maailmaa, kiinnostuin heti, sillä usein taiteellisessa työskentelyssäni olen pohtinut läsnäolon kysymyksiä, ja läsnäolohan liittyy vahvasti aisteihin.

Asiaa pohdittuani tulin kuitenkin siihen tulokseen, että hanke olisi hyvä toteuttaa moniäänisenä ja erilaisista näkökulmista. Kulttuuri-instituuttien luvalla otin siis yhteyttä kuraattori Satu Herralaan ja pyysin häntä kumppanikseni suunnittelemaan ja toteuttamaan toteuttamana laajempaa ohjelmaa “aistit” -teeman alla.
SATU

Ilahduin tästä kutsusta. Hansin taide on aina koskettanut minua; hänellä on erityinen kyky kutsua taiteensa kokija olemaan hetkessä läsnä kaikin aistein. Oma taustani on tanssissa ja somaattisissa liikemenetelmissä, joten kehollisuus ja aistihavainnot ohjaavat vahvasti toimintaani. Maailma on täynnä lukemattomia kehollisia todellisuuksia ja aistiympäristöjä, joihin me kaikki olemme nivoutuneita.
HANS

On kiehtovaa, miten aistit liittävät meidät ympäristöömme. Ne ovat ratkaisevassa roolissa siinä, miten määritämme suhteemme ympäröivään maailmaan ja ymmärrämme oman asemamme siinä. Aistit ylittävät rajoja ja mahdollistavat siten prosessin, jossa ulkomaailma tulee ihmisen sisään ja päinvastoin, eli aistien avulla myös meistä voi tulla osa maailmaa. Aistihavaintomme ovat kuitenkin myös puutteellisia ja oman näkökulmamme rajoittamia. On tärkeää tiedostaa, että jaamme elämämme monien muiden aistillisten olentojen kanssa.
SATU

Kuten ekologi, filosofi ja taikuri David Abram kirjoitti: Ihminen on viritetty suhteeseen muiden olentojen kanssa. Silmät, iho, kieli, korvat ja sieraimet – ne kaikki ovat portteja, joiden kautta kehomme tulee ravituksi näiden toisten toimesta. Abram pohtii, mitä tapahtuu, jos me (ihmiset) olemme tekemisissä lähes pelkästään toisten ihmisten ja kehittämiemme teknologioiden kanssa, ja väittää, että tarvitsemme vastavuoroisuutta myös muiden kuin ihmisten ja omien luomustemme välillä.

Nykyteknologian ansiosta voimme ulottaa aistimme kauas fyysisestä sijainnistamme. Vuonna 2020 etätyöstä, etäopiskelusta ja etätapaamisista on tullut arkea miljoonille ihmisille eri puolilla maailmaa, ja monet asiat viittaavat siihen että nämä käytännöt ovat tulleet meille jäädäkseen. Mitä meille tapahtuu, kun läsnäolomme on yhä vähemmän riippuvainen fyysisestä sijainnistamme? Miten olla edelleen ruumiillinen olento tässä ajassa?

Olemme lähestyneet aisteja kahdesta näkökulmasta. Yhtäältä meitä kiinnosti se, miten taide voi herkistää aistihavaintojamme ja lisätä tietoisuuttamme niiden vaikutuksista. Toisaalta halusimme ymmärtää, miten taide voi auttaa meitä tutkimaan aistimaailman monimuotoisuutta.
HANS

Yleensähän sanotaan, että ihmisellä on viisi perusaistia: näkö, haju, maku, tunto ja kuulo. Halusimme luopua tästä jaottelusta ja ajatella aistejamme kokonaisvaltaisemmin. Kuinka aistinelimet tukevat toisiaan, jotta voimme muodostaa elävän kokemuksen maailmasta? Mitä enemmän aiheeseen perehdyimme, sitä tärkeämmältä tuntui lähestyä aistien valtakuntaa läsnäolon, keskinäisriippuvuuden ja ruumiillisen empatian käsitteiden kautta.

Työryhmä ja yhteystiedot

Kuraattorit

SATU HERRALA

Satu Herrala on Helsingissä asuva kuraattori, tutkija ja koreografi, jonka tausta on tanssissa ja somaattisissa liiketekniikoissa. Hän kuratoi festivaaliohjelmistoja, taiteellis-diskursiivisia tapahtumia, esityksiä ja keskusteluja. Hän on valmistunut koreografian maisteriksi Taideyliopiston Teatterikorkeakoulusta. Vuosina 2015 – 2019 hän työskenteli kansainvälisen Baltic Circle -teatterifestivaalin taiteellisena johtajana. Hän on osa-aikaisena tohtorikoulutettavana Aalto-yliopiston taiteen, suunnittelun ja arkkitehtuurin koulutusohjelmassa, jossa hän tekee tutkimusta kuratoriaalisista kehkeytymisen metodeista sekä taidetapahtumien mahdollisuuksista aktivoida (poliittista) toimijuutta. Vuodesta 2016 alkaen hän on toiminut säännöllisesti mentorina Islannin Taideakatemian esittävän taiteen maisteriohjelmassa.

HANS ROSENSTRÖM

Hans Rosenström on kuvataiteilija, joka luo installaatioita, jotka käsittelevät katsojan psyykkistä ja fyysistä suhdetta tiettyyn aikaan ja paikkaan. Hän laatii teoksensa usein huolella suhteessa tilaan, jossa ne koetaan. Tilanteiden luomiseksi hän käyttää monia eri välineitä ja materiaaleja, hetkellisistä mutta käsin kosketeltavista äänistä arkkitehtonisiin rakenteisiin. Katsojan läsnäolo on oleellinen osa teoksia, jotka usein valmistuvat vasta kun ne aktivoidaan. Rosenström opiskeli sekä Malmön taideakatemiassa että Kuvataideakatemiassa, mistä hän valmistui kuvataiteen maisteriksi vuonna 2007. Rosenström osallistuu A I S T I T / coming to our senses -hankkeeseen myös taiteilijana.

Yhteystiedot

Viestintäpäällikkö

KAISA AHVONEN

+33 (0)6 76 42 59 30

kaisa.ahvonen@institut-finlandais.fr

Projektikoordinaattori

MIKAELA MÄKELÄ

+ 49 30 403631890

mikaela.makela@finstitut.de

Visuaalinen identiteetti

TUOMAS KORTTEINEN

& SAMULI SAARINEN

Nettisivut

HEIKKI LOTVONEN

Suomen Benelux-instituutti

Rue de l’Arbre 14/3

1000 Bryssel

Belgia

info@finncult.be

finncult.be/

www.instagram.com/finncultblx

+32 468 1556

Suomen Benelux-instituutti toimii yhteistyötahona Suomen ja Benelux-maiden kulttuurialan toimijoiden välillä. Itsenäisen ja voittoa tavoittelemattoman organisaation päätavoitteena on luoda mahdollisuuksia, joiden myötä taiteilijat ja organisaatiot voivat kehittää uusia projekteja ja yhteistyötä. Instituutti tuottaa lisäksi omia sisältöjä yhteistyössä tiiviin partneriverkostonsa kanssa, ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin tarttuen. Toiminnan tavoitteena on pitkäjänteinen ja kestävä yhteistyö taiteilijoiden ja muiden kulttuurialan ammattilaisten välillä – visuaalisesta taiteesta kirjallisuuteen, muotoiluun, elokuviin ja muihin taiteenaloihin. Brysselissä sijaitseva Benelux-instituutti perustettiin vuonna 1993. Instituuttia ylläpitää Suomen Benelux-instituutin säätiö.

Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti

Unit 1, 3 York Way

Lontoo N1C 4AE

info@fininst.uk

www.fininst.uk

www.instagram.com/fininstlondon

Suomen Britannian- ja Irlannin-instituutti on suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan asiantuntija Britanniassa ja Irlannissa. Instituutti tukee suomalaisten taiteilijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuutta, tuottaa tapahtumia ja antaa asiantuntija-apua. Instituutti muodostaa kumppanuuksia Britannian ja Irlannin johtavien ja kiinnostavimpien organisaatioiden kanssa, tukee tutkimusta, luovia aloja ja sosiaalisia innovaatioita. Instituutilla on kaksi ohjelmaa: taide ja kulttuuri ja yhteiskunta ja kulttuuri. Toiminnassaan instituutti suosii poikkitieteellisiä ja rajoja rikkovia verkostoja ja kumppanuuksia. Instituutti on perustettu vuonna 1991, ja sitä ylläpitää Suomen Lontoon-instituutin säätiö.

Institut finlandais

60, rue des Écoles

75005 Pariisi

Ranska

info@institut-finlandais.fr

www.institut-finlandais.fr/

www.instagram.com/institutfinlandais/

+33 7 68 44 07 66

Institut finlandais on itsenäinen ja monialainen kulttuuritoimija Suomen ja Ranskan välillä. Instituutin toiminnan keskiössä on tuottaa monimuotoista kulttuuriohjelmistoa yhteistyössä kansainvälisten luovien alojen toimijoiden kanssa sekä instituutin omissa tiloissa että sen ulkopuolella. Instituutin toiminnalla vahvistetaan kansainvälistä keskustelua eri taiteen ja luovien alojen kontekstissa. Institut finlandais perustettiin vuonna 1990. Se on yksityinen säätiö, jota rahoittaa Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriö. Instituutti sijaitsee Pariisin historiallisessa latinalaiskorttelissa, arkkitehti Juhani Pallasmaan suunnittelemissa tiloissa.

Suomen Saksan-instituutti

Friedrichstr. 153 a (3rd floor)

10117 Berlin-Mitte

Saksa

info@finstitut.de

finnland-institut.de/en/

www.instagram.com/finnlandinst/

+49 30 40 363 18 90

Suomen Saksan-instituutti on Suomen kulttuurin, tieteen ja talouden foorumi saksankielisessä Euroopassa. Se neuvoo ja verkottaa eri alojen toimijoita sekä tarjoaa yhteistyökumppaneidensa kanssa monipuolista ohjelmaa kulttuurista ja yhteiskunnasta kiinnostuneille. Suomen Saksan-instituutti on toiminut Berliinissä vuodesta 1994 ja se sijaitsee Mitten kaupunginosassa.

Hanketta rahoittaa

AISTIT / coming to our senses -hanketta rahoittaa Alfred Kordelinin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niilo Helanderin säätiö, Saastamoisen säätiö ja Svenska Kulturfonden.